lauantai 23. helmikuuta 2013

Never stop dreaming! Chapter 4: Intership


Anna

Kello näytti 11.56 ja nojasin koulun käytävän seinään.
Työhaastatteluni alkaa 12.05 ja olin aivan hermona koska tämä on ensimmäinen työhaastatteluni koskaan.
En edes oikein osannut valmistautua siihen mitenkään ja sekin vaikeutti asiaa sillä en edes tiennyt minkälainen työharjoittelu se olisi. Ainut mitä tiedämme on se että se liittyy musiikkiin joten minusta tuntuu että saatamme tehdä jotain musiikkivideota. Jos saan sen paikan.
Yritin ajatella jotain muuta ja katselin ympärilleni kun ihmiset kävelivät käytävillä ja juttelivat ystävilleen. Huomasin että Laura istui käytävän toisella puolella lukemassa ja päätin mennä hänen luokseen.
“Moi” ,sanoin kun istuin hänen viereen.
“Moi”, hän vastasi.
“Onks kaikki hyvin. Näytät vähän hermostuneelta” ,hän kysyi.
“Itse asiassa mä oon aika hermostunut. Mulla on kohta työhaastattelu ja mä niin haluun saaha sen paikan mutta mulla ei oo mitään hajua mitä ton oven takana tulee tapahtuu” ,vastasin.
“Aa joo mä kuulinki niistä. Kuulemma tulee olee iso työharjottelu” ,Laura sanoi. “Itseasiassa mäki sain sieltä paikan.”
“Aijaa, siistiä!” vastasin. “Mä en oo vielä kysynykkää et mitä sä opiskelet.”
“Mä opiskelen elokuvaajaks.”
“Aijaa vähän kiva” ,vastasin ja samalla luokan ovi avautui ja sieltä tuli Charlotte.
Hänellä oli haastattelu ennen minua. Hän tuli ovelta itsevarma ja ilkikurinen hymy kasvoillaan ja kun hän meni minun ohitseni hän hieman hidasti kävely vauhtiaan ja sanoi:
“If I would be you, I wouldn’t even try. I mean you’re the last one and I’m sure that after me they won’t even bother to take you seriously.”
“Aww thanks for takeing care of me, but I think I’m going to be fine” ,vastain.
“No problem” ,Charlotte vastasi omahyväisesti. “And by the way, I recommend you to put some powder on for the camera. You don’t want to embarrass yourself for having bad acting skills and glossy face” ,Charlotte lisäsi.
“OMG!” huudahdin teatraalisesti. “What’s that on your nose?” sanoin.
Charlotten silmissä kävi paniikki ja hän heti laittoi käden nenälleen ja oli kaivamassa peiliä kun itse vaan virnistin yrittämättä nauraa.
Kuulin kun Laura tuhahti vieressäni.
Hetken päästä kun Charlotte huomasi että me olimme räjähtämäisillään nauruun hänen naamaansa muuttui vihaiseksi.
“This is not over” ,hän huudahti ja lähti.
 Me vaan Lauran kanssa räjähdettiin nauruun ja Laura sanoi naurunsa lomasta:
“Miten sä teet ton?”
Silloin opettjani Mrs. Dalthon avasi oven ja kutsui minua sisään.
“Mun pitää mennä. Nähään!” sanoin.
“Joo nähään! Onnee! Toivottavasti saat sen” ,Laura sanoi ja lähdin luokkaa kohti.

Huoneessa oli Mrs. Dalthonin lisäksi kaksi miestä ja nainen istumassa pöytien takana .
He esittäytivät ja käskivät minun mennä luokan eteen.
 Toinen miehistä meni kameran luokse ja sanoi:
“The client didn’t make it here so we have to film interwiews.”
“Okey” ,vastasin.
 Hän laittoi kameran päälle. Aluksi he kysyivät perus tietoja ja hieman näyttely taustaani. Sen jälkeen he antoivat minulle jonkun käsikirjotuksen mitä minun piti lukea. Se luultavasti ei liittynyt mitenkään siihen mitä meidän pitäisi tehdä työharjoittelussa mutta sillä vaan katsottiin näyttely taidot.
Sitten he kysyivät vielä joitain kysymyksiä ja se oli ohi. Haastattelu ei ollut niin paha kuin ajattelin.

Tanssituntien jälkeen seisoin koulun parkkipaikalla ja mietin missä ihmeessä Henriikka ja Jeremy ovat?
He lupasivat tulla hakemaan minua jo puoli tuntia sitten.
Olin juuri kaivamassa puhelintani taskusta soittaakseni Henriikalle kun Danielle pysäytti autonsa eteeni. “Need a ride?” Danielle kysyi.
“No, my friends are going to pick me up” ,vastasin.
“No I insist, I saw you here half an hour ago so I guess they aren’t coming” ,Danielle sanoi.
“Ok” ,sanoin ja hyppäsin autoon.
“Thanks.” Selitin Daniellelle reitin asunnollemme ja sen jälkeen hän sanoi:
“You are a really good dancer. How long have you danced?” “I started when I was three. I danced ballet. But when I was seven I started Jazz and when I was thirteen I started streetdance and couple of years later I tried voguing*.”
“Hey cool voguing! I’ve been in a couple of workshops and it was fun” ,Danielle sanoi.
“Yeah, and you can be all diva” , sanoin naurahtaen.
Keskustelimme niitä näitä ja jossain vainest radiosta alkoi kuulumaan One Directionin live while were young ja heti ku Liamin soolo alkoi Danielle laittoi radion pois.
En viitsinyt kysyä mitä heidän välillään oli tapahtunut sillä vastahan me tavattiin joten annoin sen olla. Saavuimme taloni pihaan.
“Thanks for the ride” ,sanoi.
“No problem, anytime.” Vaihdoimme vielä numeroita ja lähdin sisälle.

Nyt on kaksi päivää siitä kun työhaastattelu oli ja en vieläkään tiedä sainko sitä paikkaa.
Olimme Henriikan kanssa kotona ja katsoimme telkkaria.
Katsoin puhelimeeni vähä väliä jos en olisikaan kuullut että minulle olisi soitettu.
“Why they just can’t call me!” sanoin hieman epätoivoisesti.
“They’re gonna call you. I’m so sure you get that part!” Henriikka sanoi.
“I need something to eat” ,sanoin ja nousin sohvalta.
Kävelin keittiöön ja juuri kun olin avaamassa jääkaapin ovea tuttu soittoääni rupesi soimaan ja juoksin olohuoneeseen. Nostin puhelimen pöydältä ja näytössä oli joku tuntematon numero. Painoin vastaa.
“Hello?” sanoin samalla kun kävelin olohuoneessa eestaas.
”Is this Anna Gonzalez?” sanoi nais ääni.
“Yes” ,vastasin.
Henriikka oli ryhdistäytynyt sohvalla ja katsoi minun reaktioitani yrittäen saada selville mitä he sanovat.
“Hi, this is Modest Madagment and I have good news! You have been chosen one of the actors to One Directions music video…”
One Direction?? Mitä? Läpsäsin käteni suuni eteen hämmästyksestä ja katsoin Henriikkaa.
Näytin varmaan todella tyhmältä.
“…Hello?” nainen sanoi.
Olin ajatukset oli ruvennut pyörimään päässäni joten en kuunnellut loppua mitä hän sanoi.
“Yeah, sorry” ,vastasin.
“I was saying that we have a meeting tomorrow with the crue at two o’clock. I have sented you e-mail so you can check the details there.”
“Ok, thank you so much” ,sanoin.
“Congratulations! Check your e-mail. Bye.”
“Bye.”  
“I got it!” Huudahdin kun olin sulkenut puhelimen ja hypin telkkarin edessä.
“I knew it!” Henriikka huusi ja hän halasi minua ja hypimme ilosta.
Kun olimme hieman rauhoittuneet Henriikka kysyi:
“Well, who’s musicvideo it is?”
“Drum rolling” ,sanoin ja löimme pöytää kuin rumpua.
“It’s One Direction!” Huudahdin.
“What?” Henriikka sanoi innoissaan.
“I’m gonna meet One Direction and work with them…” laulelin samalla kun tein omaa voitontanssiani.

*se on siis tanssilaji

UUS OSA TULOSSA TÄNÄÄN/TÄNÄ YÖNÄ! koska tässä ei ollut yhtään poikia niin JEE seuraavassa ne tulee kunnolla! :)))


2 kommenttia:

  1. kauan sulla menee suurinpirteen tämmösen kirjottamiseen ? :) ja ihana taas kerrran !<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ja no tässä meni n.3 ja puol tuntia :D oli sen kanssa vähän ongelmia mutta oon just nyt kirjottamassa uutta osaa ja oon noin puolessa välissä :) Että tulee pian!

      Poista