Never stop dreaming! Chapter 5: Meeting the boys

Laura

“Mä varotan sua. En lupaa mitää et me selivitään hengissä sinne asti” ,Anna sanoi.
Tänään olisi kaikkien musiikkivideoon osallistujien kokous ja olimme menossa sinne. Anna sai auton lainaan hänen kaverinsa poikaystävältä.
“En oo paljoo ajanu englannissa koska kuten oot varmaan huomannu että tää ratti on väärällä puolella mutta ehkä me selvitään“ ,hän sanoi.
“Mä todellakin toivon koska nyt ei ois todellakaan kiva kuolla” ,sanoin.
“Aattele nyt. Noin puolentunnin päästä me nähään One Direction!” Anna huudahti.
“No niimpä! Iha outoo. Ei tunnu yhtään siltä.”
“Mä vaan toivon että Charlotte ei tuu pilaa mitään” ,Anna lisäsi.
Aivan Charlotte oli myös päässyt sinne. Minkäköhänlaisen shown hän aikoo nyt pitää. Muuta onneksi en kärsi siitä yksin.
“No niimpä…”
20 minuutin kuluttua olimme sen rakennuksen edessä jossa kokous pidettäisiin.
“Huh! Me selvittiin hengissä” ,Anna sanoi naurahtaen kun hän parkkeerasi.
Kävelimme pääoville ja siellä oli joukko paparazzeja ja myös joitain faneja. Tungimme heidän ohitseen ja saimme monta ilkeää katsetta ja kuulimme myös kun jotkut kyselvät toisiltaan ketä me olemme ja miksi menemme sisään.
Vihdoin pääsimme sisään ja astuimme isoon aulaan. Se oli todella hieno. Näki että täällä sitä rahaa tehtiin. Tiskin takana oli nainen joka tuijotti tietokone ruutuunsa. Menimme hänen luokseen ja Anna kysyi:
“Hi, Where is One Directions meeting?” Nainen katsoi meitä arvioivasti.
“What’s your names?” hän kysyi.
“Anna Gonzalez and Laura Adams” ,Anna sanoi.
Nainen näpytti jotain tietokoneelleen ja hetken päästä hänen kasvoilleen tuli ystävällisempi hymy.
“You must be the inters” ,hän sanoi. “6th floor and meeting room 5. Take the lift.”
“Thank you” ,sanoimme ja lähdimme hisseille.
Kun olimme hississä sanoin:
“One Direction täältä tullaan.” Anna naurahti.
“Todellakin!” hän sanoi.
Kun hissin ovet avautuivat astuimme ulos ja edessämme oli laattoja joissa kerrottin missä suunnassa eri huoneet oli. Seurasimme sitä missä luki meeting rooms ja pian löysimmekin huoneen numero 5.
Astuimme sisään.
Huone oli niin iso että sinne mahtuisi noin 50 henkeä. Siellä oli jo paljon ihmisiä. Charlottekin oli jo siellä ja kaksi muuta näyttivät tutuilta joten luultavasti he ovat myös työharjottelussa koulustamme.
“Mennään istumaan” ,Anna sanoi.
Menimme aika oven viereen istumaan ja olin rivin reunimmainen ja näin suoraan ovelle.
Kello oli silloin 13.55.
Kun kello oli tasan joku mies meni huoneen eteen ja hiljensi joukon.
“Hi, I’m Nigel Cooper, the director of the music video. Boys will be here any minute so we’re going to start soon” ,hän sanoi.
Ne jotka eivät vielä istuneet etsivät itselleen paikan.
Oli aika hiljaista kunnes tuttu irlantilais ääni kuului ovelta:
“Sorry we’re late but the crowd was massive out there.”
Sydämmeni pomppasi jo kurkkuun hänen äänestään ja käänsin pääni ovea kohti ja siellä hän seisoi. 1/5 One Directionista. Muut eivät olleet vielä siellä.
“Others are coming” ,Niall vielä lisäsi kävellen huoneen etuosaan ja juuri ennen kuin hän meni ohitseni hän katsoi minuun ohi mennen, ja kun hän oli ohittanut minut hän käänsi päänsä ja katsoi minua uudestaan. Sydämmeni hakkasi kovaa.
 Hetken päästä ovelta kuului ääniä ja kun käännyin katsomaan siellä he loput olivat.
Louis oli kertomassa jotain Harrylle kun he tulivat ja häntä seurasi Liam ja lopuksi tuli Zayn.
Katsoin kun he kävelivät huoneen etuosaan jossa heidän paikkansa olivat. He olivat seinän vierustalla niin että he näkivät kaikki ja kaikki näkivät heidät.
Havahdin ‘transsistani’ kun ohjaaja rupesi puhumaan.
“Now everybody’s here so lets begin! Boys have decided that this music videos song is ‘she’s not afraid‘, and ‘kiss you’ video was a success so now we’re going to take it little bit further and make it more movie like…”
Jossain vaiheessa Anna tökkäsi minua käteen ja kuiskasi minulle:
“Niall is so checking you out.”
Käännyin katsomaan Niallia ja hän katsoi minua. Käänsin katseeni nopeasti maahan ja tunsin kun puna tuli kasvoilleni.
Loppu ajan ohjaaja kertoi mitä näinä päivinä tulisi tapahtumaan ja jakoi myös hieman työtehtäviä avustajansa kanssa ihmisille.
Totta kai pojat, varsinkin Louis heitti hassuja kommentteja väliin.
“Ok, I hope I said everything” ,ohjaaja sanoi aivan lopuksi. “Boys do you have something in mind? Did I forgot to tell something?” hän vielä sanoi ja kääntyi poikiin päin.
“Inters?” ,Niall sanoi.
“Oh yeah! We have 5 inters here! Four of them are going to be acting in the video and one of them is practicing filming. We all have met the boys before so now you can meet them and chat” ,ohjaaja sanoi. “But now I guess we’re done here so see you tomorrow! And check your e-mails later today!”
Ihmiset alkoivat nousemaan tuoleiltaan ja hetken päästä melkein kaikki olikin jo lähteneet.
Me harjoittelijat mentiin lähemmäs huoneen etuosaa.
“You must be the inters!” Liam sanoi. “I think we should go somewhere else.”
Lähdimme käytävään kävelemään ja siellä Louis huudahti:
“Who’s exited!?”
Me kaikki vaan nauroimme.
“Yes, I’m really exited! It’s really nice meeting you all” ,sanoi Charlotte.
Mitä? Milloin hän on oppinut käyttäytymään kohteliaasti. Katsoimme vain Annan kanssa kummissamme toisiin.
“It’s really nice to meet you too!” Harry sanoi.
“I think we should go here” ,Liam sanoi tultuamme yhden oven taakse. Hän avasi oven ja menimme sisään. Se oli hieman pienempi huone kuin äskeinen. Se oli selvästi oleskeluhuone koska siellä oli sohvia. Istuimme sohville ja silloin Niall sanoi:
“I think you know who we are so what’s your names?”
“I’m Charlotte.” Totta kai hänen piti olla ensimmäisenä äänessä.
“I’m Nicola,” sanoi toinen jota en tiennyt ja hänen jälkeen toinen sanoi:
“Rosie.”
“I’m Anna.”
“And I’m Laura,” sanoin ja katsoin Nialliin.
Hän hymyili hieman minulle ja hymyilin hieman takaisin.
“So we’re going to tell you little bit more about the music video.” Louis sanoi.
“Do you all know the song she’s not afraid?” Liam kysyi.
“Yeah” ,me kaikki vastasimme.
“Ok good, so we have one main girl and it is….”
“tatata-TAA” Louis huusi fanfaarin väliin ja kaikki nauroi.
“It’s Anna!” Louis ja Harry huudahtivat yhtaikaa.
“Really?” Anna sanoi ihmeissään.
 Pojat vaan nyökkäsivät.
“Thanks. That‘s cool” ,Anna jatkoi.
Näin Charlotten kasvoilta että hän ei todellakaan ollut iloinen tästä mutta hän peitti sen nopeasti.
Rupesimme puhumaan kaikenlaista ja hetken ajan päästä kaikki meistä oli jo hieman rentoutunut.
Nicola ja Rosie tuntuivat myös mukavilta. Ainut asia vain että Charlotte alkoi ottaa minun hermooni. Hän oli koko ajan äänessä ja hän iha selvästi yritti flirttailla Harryn ja Zaynin kanssa.
Hei come on! Niillä on tyttöystävät! J
ossain vaiheessa keskustelumme oli siirtynyt moneen pieneen ryhmään.
Istuimme  Annan kanssa sohvalla ja jossain vaiheessa Zayn tuli istumaan Annan viereen ja sanoi:
“Hi.”
Anna jäykistyi hieman mutta rentoutui heti ja hymyili hieman.
“hi” ,hän sanoi hieman ujosti?
“You’re Anna and Laura right?”
“Yeah” ,Anna sanoi.
Yeah? Se Anna jonka  olen tuntenut tämän viikon ei kyllä koskaan ole ollut noin ujo. Hän olisi ehkä äsken voinut sanoa: ‘yeah, you remembered right’ tai ‘yeah that’s us’.
“Do you know where the toilets are?” Anna kysyi.
“Yeah, go to the hall and turn to left and they’re not far away” ,Zayn sanoi.
“Thanks” ,Anna vastasi hieman hymyillen.
Heti kun hän lähti Charlotte tuli Zaynin viereen ja rupesi juttelemaan hänelle.
Tuo ei ole oikea Charlotte. Hän ihan selvästi esittää jotain. Hänellä on ihan varmasti jotain mielessään eikä siitä varmasti seuraa hyvää.
Näin että Niall ja Liam jutteli huoneen toisessa päässä.
Keräsin rohkeuteni ja päätin mennä heidän luokseen.
“Hi” ,sanoin kun olin heidän luonaan.
“Hi, Laura” ,Niall sanoi hymyillen.
Juttelimme kaikesta mahdollisesta.
Hetken päästä kun katsoin sohvalle näin että Anna oli tullut takaisin ja jutteli Zaynin kanssa normaalisti. Outoa.
Juttelin vielä Niallin ja Liamin kanssa ja jossain vaiheessa Liam ilmoitti että heidän pitäisi lähteä johonkin haastatteluun. Sanoimme heipat ja lähdimme. Istuimme Annan kanssa autoon.
Istuimme hetken aikaa hiljaa jotta saisimme koottua ajatuksemme.
“Näiksmä just unta?” Anna kysyi.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Toivottavasti oli hyvä :) Yritän jatkaa taas mahdollisimman pian! Saa kertoo mielipiteen. :D

Never stop dreaming! Chapter 4: Intership

Anna

Kello näytti 11.56 ja nojasin koulun käytävän seinään.
Työhaastatteluni alkaa 12.05 ja olin aivan hermona koska tämä on ensimmäinen työhaastatteluni koskaan.
En edes oikein osannut valmistautua siihen mitenkään ja sekin vaikeutti asiaa sillä en edes tiennyt minkälainen työharjoittelu se olisi. Ainut mitä tiedämme on se että se liittyy musiikkiin joten minusta tuntuu että saatamme tehdä jotain musiikkivideota. Jos saan sen paikan.
Yritin ajatella jotain muuta ja katselin ympärilleni kun ihmiset kävelivät käytävillä ja juttelivat ystävilleen. Huomasin että Laura istui käytävän toisella puolella lukemassa ja päätin mennä hänen luokseen.
“Moi” ,sanoin kun istuin hänen viereen.
“Moi”, hän vastasi.
“Onks kaikki hyvin. Näytät vähän hermostuneelta” ,hän kysyi.
“Itse asiassa mä oon aika hermostunut. Mulla on kohta työhaastattelu ja mä niin haluun saaha sen paikan mutta mulla ei oo mitään hajua mitä ton oven takana tulee tapahtuu” ,vastasin.
“Aa joo mä kuulinki niistä. Kuulemma tulee olee iso työharjottelu” ,Laura sanoi. “Itseasiassa mäki sain sieltä paikan.”
“Aijaa, siistiä!” vastasin. “Mä en oo vielä kysynykkää et mitä sä opiskelet.”
“Mä opiskelen elokuvaajaks.”
“Aijaa vähän kiva” ,vastasin ja samalla luokan ovi avautui ja sieltä tuli Charlotte.
Hänellä oli haastattelu ennen minua. Hän tuli ovelta itsevarma ja ilkikurinen hymy kasvoillaan ja kun hän meni minun ohitseni hän hieman hidasti kävely vauhtiaan ja sanoi:
“If I would be you, I wouldn’t even try. I mean you’re the last one and I’m sure that after me they won’t even bother to take you seriously.”
“Aww thanks for takeing care of me, but I think I’m going to be fine” ,vastain.
“No problem” ,Charlotte vastasi omahyväisesti. “And by the way, I recommend you to put some powder on for the camera. You don’t want to embarrass yourself for having bad acting skills and glossy face” ,Charlotte lisäsi.
“OMG!” huudahdin teatraalisesti. “What’s that on your nose?” sanoin.
Charlotten silmissä kävi paniikki ja hän heti laittoi käden nenälleen ja oli kaivamassa peiliä kun itse vaan virnistin yrittämättä nauraa.
Kuulin kun Laura tuhahti vieressäni.
Hetken päästä kun Charlotte huomasi että me olimme räjähtämäisillään nauruun hänen naamaansa muuttui vihaiseksi.
“This is not over” ,hän huudahti ja lähti.
 Me vaan Lauran kanssa räjähdettiin nauruun ja Laura sanoi naurunsa lomasta:
“Miten sä teet ton?”
Silloin opettjani Mrs. Dalthon avasi oven ja kutsui minua sisään.
“Mun pitää mennä. Nähään!” sanoin.
“Joo nähään! Onnee! Toivottavasti saat sen” ,Laura sanoi ja lähdin luokkaa kohti.

Huoneessa oli Mrs. Dalthonin lisäksi kaksi miestä ja nainen istumassa pöytien takana .
He esittäytivät ja käskivät minun mennä luokan eteen.
 Toinen miehistä meni kameran luokse ja sanoi:
“The client didn’t make it here so we have to film interwiews.”
“Okey” ,vastasin.
 Hän laittoi kameran päälle. Aluksi he kysyivät perus tietoja ja hieman näyttely taustaani. Sen jälkeen he antoivat minulle jonkun käsikirjotuksen mitä minun piti lukea. Se luultavasti ei liittynyt mitenkään siihen mitä meidän pitäisi tehdä työharjoittelussa mutta sillä vaan katsottiin näyttely taidot.
Sitten he kysyivät vielä joitain kysymyksiä ja se oli ohi. Haastattelu ei ollut niin paha kuin ajattelin.

Tanssituntien jälkeen seisoin koulun parkkipaikalla ja mietin missä ihmeessä Henriikka ja Jeremy ovat?
He lupasivat tulla hakemaan minua jo puoli tuntia sitten.
Olin juuri kaivamassa puhelintani taskusta soittaakseni Henriikalle kun Danielle pysäytti autonsa eteeni. “Need a ride?” Danielle kysyi.
“No, my friends are going to pick me up” ,vastasin.
“No I insist, I saw you here half an hour ago so I guess they aren’t coming” ,Danielle sanoi.
“Ok” ,sanoin ja hyppäsin autoon.
“Thanks.” Selitin Daniellelle reitin asunnollemme ja sen jälkeen hän sanoi:
“You are a really good dancer. How long have you danced?” “I started when I was three. I danced ballet. But when I was seven I started Jazz and when I was thirteen I started streetdance and couple of years later I tried voguing*.”
“Hey cool voguing! I’ve been in a couple of workshops and it was fun” ,Danielle sanoi.
“Yeah, and you can be all diva” , sanoin naurahtaen.
Keskustelimme niitä näitä ja jossain vainest radiosta alkoi kuulumaan One Directionin live while were young ja heti ku Liamin soolo alkoi Danielle laittoi radion pois.
En viitsinyt kysyä mitä heidän välillään oli tapahtunut sillä vastahan me tavattiin joten annoin sen olla. Saavuimme taloni pihaan.
“Thanks for the ride” ,sanoi.
“No problem, anytime.” Vaihdoimme vielä numeroita ja lähdin sisälle.

Nyt on kaksi päivää siitä kun työhaastattelu oli ja en vieläkään tiedä sainko sitä paikkaa.
Olimme Henriikan kanssa kotona ja katsoimme telkkaria.
Katsoin puhelimeeni vähä väliä jos en olisikaan kuullut että minulle olisi soitettu.
“Why they just can’t call me!” sanoin hieman epätoivoisesti.
“They’re gonna call you. I’m so sure you get that part!” Henriikka sanoi.
“I need something to eat” ,sanoin ja nousin sohvalta.
Kävelin keittiöön ja juuri kun olin avaamassa jääkaapin ovea tuttu soittoääni rupesi soimaan ja juoksin olohuoneeseen. Nostin puhelimen pöydältä ja näytössä oli joku tuntematon numero. Painoin vastaa.
“Hello?” sanoin samalla kun kävelin olohuoneessa eestaas.
”Is this Anna Gonzalez?” sanoi nais ääni.
“Yes” ,vastasin.
Henriikka oli ryhdistäytynyt sohvalla ja katsoi minun reaktioitani yrittäen saada selville mitä he sanovat.
“Hi, this is Modest Madagment and I have good news! You have been chosen one of the actors to One Directions music video…”
One Direction?? Mitä? Läpsäsin käteni suuni eteen hämmästyksestä ja katsoin Henriikkaa.
Näytin varmaan todella tyhmältä.
“…Hello?” nainen sanoi.
Olin ajatukset oli ruvennut pyörimään päässäni joten en kuunnellut loppua mitä hän sanoi.
“Yeah, sorry” ,vastasin.
“I was saying that we have a meeting tomorrow with the crue at two o’clock. I have sented you e-mail so you can check the details there.”
“Ok, thank you so much” ,sanoin.
“Congratulations! Check your e-mail. Bye.”
“Bye.”  
“I got it!” Huudahdin kun olin sulkenut puhelimen ja hypin telkkarin edessä.
“I knew it!” Henriikka huusi ja hän halasi minua ja hypimme ilosta.
Kun olimme hieman rauhoittuneet Henriikka kysyi:
“Well, who’s musicvideo it is?”
“Drum rolling” ,sanoin ja löimme pöytää kuin rumpua.
“It’s One Direction!” Huudahdin.
“What?” Henriikka sanoi innoissaan.
“I’m gonna meet One Direction and work with them…” laulelin samalla kun tein omaa voitontanssiani.

*se on siis tanssilaji

UUS OSA TULOSSA TÄNÄÄN/TÄNÄ YÖNÄ! koska tässä ei ollut yhtään poikia niin JEE seuraavassa ne tulee kunnolla! :)))

Sorry...

Näin aluks haluun pyytää anteeks ihan kauheesti koska en oo päivitelly vaikka oonki lupaillu.....
MUTTA nyt ryhdistäydyn ja rupeen huomenna lauantaina kirjottaa seuraavaa osaa.
Mulla on ollu hullusti kaikkee tässä ja aina ku on ollu vapaata ei oo vaa jaksanu.

Mutta päivityksii huomenna! Pakko tulla! Pitää vaa nyt ottaa itteeni niskasta kiinni ku mulla on nii paljon ideoita tohon tarinaan :DD

ps. one way or another soi täysii kaijuttimista vai mitä? ;D