Never stop dreaming! Chapter 3: Gloria ja Inka

Gloria

“Louis! I’m going!” huusin eteisestä.
“Wait!” hän huusi ja hetken päästä hän illmaantui ovelle ja pussasi minua nopeasti.
“You think you can go without goodbye kiss?” Louis sanoi.
Naurahdin ja sanoi:
“Ok, see you  later.”
“See you later, love!” hän huudahti kun astuin ovesta ulos.
Olin menossa Inkan, Harryn tyttöystävän kanssa shoppailemaan. Harry ja Inka kertoivat seurustelustaan vasta eilen yhdessä haastattelussa. Muutenkaan en ole nähnyt häntä kuin kaksi kertaa joten päätimme tavata yhdellä ostoskeskuksella.
Kun olin siellä, häntä ei vielä näkynyt.
Vasta kymmenen minuutin päästä sovitusta ajasta hän saapui.
“I’m so sorry that I’m late” ,hän sanoi hieman hengästyneenä. Hän haroi punaisia hiuksiaan jotka oli tuulesta menneet hieman sekaisin.
“No problem, I don’t mind” ,vastasin.
“So shall we get some coffee first?” kysyin.
“Yeah, sure.”
Tilattuamme istuimme lähimpään vapaaseen pöytään ja juttelimme vähän kaikesta.
Hetken juteltuamme Inka kysyi:
“So all I know is that you and Louis were best friends so how you got together?” Inka kysyi.
“Well, that is a really long story..” sanoin.
“We have time” ,hän vastasi.
“Ok.. So where do I start…”

Flashback

Olin katsomassa telkkaria kun ovikello soi. Kello oli jo puoli yksitoista illalla.
Kukakohan siellä tähän aikaan on?
Kävelin nopeasti ovelle ja kun avisin sen, sen takana seisoi Louis. Hänen silmänsä olivat punaiset kuin hän olisi juuri itkenyt ja hän näytti todella surkealta.
Hän yritti hieman hymyillä mutta epäonnistui täysin. Olen tuntenut hänet niin pitkään joten tiesin heti että kaikki ei ole kunnossa. Jotain todella on täytynyt tapahtua koska Louis ei itke juuri koskaan.
“What happened?” kysyin.
Louis avasi suunsa sanoakseen jotain mutta mitään ei tullut hänen suustaan vaan uudet kyyneleet alkoi tippua hänen silmistään.
Vetäisin hänet asuntooni ja kun sain oven kiinni halasin Louisia ja olimme siinä hetken.
Kun olimme seisoneet eteisessä jo hetken, erkaannuin hänestä ja sanoin:
“Let’s go to the living room and I make some tea, okey?”
“Okey” ,hän vastasi melkein kuiskaten.
Kun olin saanut teen valmiiksi, vein muin Louisille joka istui sohvalla ja tuijotti telkkaria.
“Thanks” ,hän sanoi.
“So tell me what happened” ,kysyin häneltä varovasti.
Hän joi hieman teestään ja laittoi sen pöydälle. Näin selvästi että hän yritti pidätellä kyyneleitä. Hetken päästä hän sanoi heikosti:
“Eleanor broke up with me..”
“Oh I’m so sorry” ,sanoin ja halasin häntä uudestaan.
Samalla hyvänmielen aalto kulki lävitseni mutta sen tilalle tuli heti katumus.
En mä voi olla ilonen siitä että mun paraskaveri on just eronnu ja nyt itkee. Toki minulla on jo ollut pieni ihastus Louisia kohtaan, mutta yritin tunkea kaikki nuo ajatukset sivuun.
“Do you wanna stay over?” kysyin hetken päästä. Hän vain nyökkäsi.
Menin hakemaan hänelle peiton ja tyynyn jotta hän voisi nukkua sohvalla.
Suljin telkkarin ja menin hänen luokseen.
“Now it’s time to put a baby a sleep” ,vitsailin ja ensimmäistä kertaa tänä iltana näin että hän hymyili aidosti. Laitoin peiton hänen päälleen ja annoin nopean pusun hänen otsalleen.
“Good night” ,sanoin ja lähdin huonettani kohti.
“Gloria..” Louis sanoi ennen kuin olin kerennyt huoneeseeni.
“Yeah?” kysyin.
“Stay..” hän sanoi.
Hymyilin ja menin takaisin hänen luokseen.
“Okey“ ,sanoin ja käperryin hänen viereen niin että pääni oli hänen rintansa päällä.

End of the flashback

“So you have had a crush on him many years?” Inka kysyi.
“Yeah, well I tried to push my feelings aside, but after when Louis came to my house that night, I just couldn’t keep them aside anymore. So after that there where these moments where our hands suddenly touched and electricity went through me and I quess Louis felt that too. And situations like that” ,selitin. “Aww. So cute..” Inka sanoi.

Inka

“Aww. So cute..” sanoin.
Näin kun Gloria hieman punastui ja hän yritti peittää kasvojaan vaaleilla hiuksillaan.
“Ok, so enough of me, what about you and Harry? Harry haven’t even told us how you met! I guess he told to the lads but not anybody else” ,Gloria kysyi.
“So…” aloitin.

Flashback

“I said that we should have come earlier!” sanoin ystävälleni Yasminille.
Olimme One Directionin nimmareitten jaossa läheisessä kauppakeskuskessa.
Tulimme puolituntia sitten ja tulimme hieman liian myöhään ja olimme aika jonon hännillä. Tosin takanamme oli vielä pitkä jono mutta edessämme oli vielä enemmän ihmisiä ja pojat olisivat täällä vain kaksi tuntia emmekä tiedä kerkeämmekö siihen mennessä poikien luokse.
Tämä on ensimmäinen kerta kun minä ja paraskaverini Yasmin näemme pojat ja olemme todella innoissamme.
Kun oli mennyt melkein puolitoista tuntia olimme jonon ekoina. Olimme todella innoissamme että olimme kerenneet.
Yasmin meni ensimmäisenä ja kun olin menossa hänen peräänsä, yksi miehistä jotka valvoi tapahtumaa astui eteeni.
“Sorry, time is up. Boys are leaving” ,vartija sanoi kylmällä äänellä.
“My friend just went there, can I please go?” sanoin mutta vartija ei liikahtanutkaan edestäni.
Yasmin oli vartijan toisella puolella ja sanoi:
“Please let her through, I came here with her.”
Vartija oli juuri protestoimassa mutta kuulimme jonkun sanovan:
“Let her through.” Kun vilkaisin vartijan olan yli huomasin että Harry oli sanonut sen ja katseemme kohtasi. Siinä vaiheessa sydämmeni hyppäsi kurkkuun. En tiennyt yhtään minkälaiseksi tulisin kun näkisin heidät mutta onneksi en seonnut täysin.
Vartija mietti hetken ennen kuin antoi periksi ja päästi minut sisään. Kuulin monen pettyneen tytön äänen takaani.
Yritin pysyä mahdollisimman rauhallisena kun menin vuorotellen heidän luokseen.
Harry oli kolmantena ja kun olin hänen luonaan hän sanoi:
“Hello beautiful. What’s your name?”
“Inka” ,vastasin.
“That’s pretty and unique name” ,hän sanoi.
“Thanks” ,sanoin. Minulla oli varmaan tyhmä virne kasvoillani kun sanoin sen.
“It’s Finnish actually” ,lisäsin vielä.
“You’re Finnish?” Harry kysyi.
“I’m half Finnish. My dad is Brittish” ,vastasin.
“Cool” , hän vastasi.
Meillä ei ollut niin kiire pois pöydän luolta koska takaamme ei tullut ketään mutta melkein heti vartijat rupesivat hätyyttämään meitä pois.
Olimme yhtä hymyä vain koko päivän. Päätimme jäädä ostoskeskukselle koska meillä ei ollut mitään muutakaan tekemistä.
Kiersimme vaatekauppoja ja Yasmin osti jotain mutta itse en ostanut kuin yhdet korvikset. Päätimme käydä starbucksissa ostamassa kahvit mukaan ja lähtisimme Yasminille.
“This was the best day ever” ,Yasmin sanoi kun olimme kävelemässä ulos ostoskeskuksesta.
“Yeah, tell me about it!” vastasin.
Kun käännyimme yhdeltä kulmalta törmäsin johonkin ja kahvini lensi mutta onneksi ei meidän päälle.
“I’m so sorry” ,sanoin.
“That’s okey, my bad” ,hän sanoi.
Ihan varmasti tunnistin tuon äänen.
Kun käänsin pääni näin että se oli Harry. En saanut sanaa suustani.
“Inka?” hän sanoi. Kesti hetken ennen kun sain sanottua:
“Oh.. Hi.”
“I think that I have to buy you a new coffee” ,Harry sanoi.
 “Oh no that’s fine. You don’t have to.”
“I insist” ,hän sanoi.

End of the flashback

“…and after that he bought me a new coffee and I gave him my number and next day he called me and asked me for a date” ,sanoin hymyillen. "He rememberd your name!" Gloria sanoi innoissaan. Minä vain hymyilin. “But now I understand…” Gloria sanoi mietteliäästi.
“Understand what?” kysyin.
“Boys have had these jokes to Harry and nobody else understood them but know I get it” ,hän sanoi hieman nauraen.
“Oh god.. What have they talked about?” kysyin.
“Oh, don’t worry! Nothing bad. Just something about that when you met at the signing” ,hän sanoi.
“Good” ,vastasin.
Tähän menessä meidän kuppimme olivat tyhjät ja päätimme lähteä shoppailemaan.
Sen jälkeen menemme poikien kämpälle, sillä ylihuomenna heillä alkaisi taas työt. Mutta onneksi he eivät vähään aikaan lähde pois Lontoosta, joten näemme silti aika usein.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Here it is! Toivottavast toi rakenne oli selvä :D Ja ei vielä mitää jännää tapahtunu mutta nää on tälläsii vähä pakollisii juttuja että ymmärtää näitä tyyppejä sit enemmä!
Toivottavasti tykkäsitte :)

ps. tän tarinan nimi pitäis olla: How Finnish girls got the worlds biggest (hottest) boyband :DDDD (Inka on nyt tässä tarinassa puoliks suomalainen ja Gloria on 1/4 suomalainen (eli sen äiti on puoliks suomalainen). Joo meni aika vaikeeks mut halusin laittaa noin et kaikki ei tässä tarinassa oo iha täysin suomalaisia. Haha, toivottavasti ketään ei haittaa! :)

Never stop dreaming! Chapter 2: Laura

“Guess who I ran into today?” sanoi ystäväni Lily haaveilevasti.
“Your boyfriend maybe?” vastasi Ellie niinkuin ei tietäisi kenestä hän puhui.
“Dylan is not my boyfriend!” Lily huudahti.
“Who said that I was talking about Dylan?” sanoi Ellie kiusoitellen.
Lily lehahti ihan punaiseksi. Dylan on ollu Lilyn ihastus siitä asti kun astuimme ensimmäistä kertaa than kouluun.
“You’re weird,” sanoin heille.
Lily ja Ellie ovat oikeastaan ainoat kaverini tästä koulusta, mutta enempää en tarvitsisikaan. Tulimme heti hyvin juttuun kun tapasimme ensimmäistä kertaa.
Opiskelemme kaikki elokuvaajiksi, eli siis kuvaajiksi jotka kuvaavat elokuvia, tv-sarjoja, musavideoita, mainoksia ja yms.
Heti ensimmäisen viikonjälkeen muutimme yhteen yliopiston asuntolaan.
Ja siis jos jollekkin jäi epäselväks oon siis suomalainen mutta me asuttiin virossa. Mulla on olkapäille asti olevat blondit hiukset ja oon aika pitkä. Oon Lilyä ja Ellietä ainaki 10 cm pidempi.
“Class is about to start so we will see after that?” Ellie sanoi minulle.
“Yeah, see you later then!” sanoin ja lähdin omaa luokkaani kohti.
Näin ekana vuonna saimme valita enemmän valinnaisia opintoja ja minulla oli valokuvausta. Ellie ja Lily oli valinneet draamaa, mutta päätin ottaa valokuvauksen siilä näytteleminen ei oikein ollut minun juttu.
Pysyn mielummin kameran takana.
Kun kävelin ulkona viereiseen rakennukseen näin Charlotten nöyryyttämässä jotain oppilasta.
En oikeasti älyä mikä hänen ongelmansa on! Onneksi hän ei ole häirinnyt minua ja toivottavasti ei tulekkaan. Yritin ohittaa tilanteen mahdollisimman kaukaa.
Kun astuin ovista sisään päätin kaivaa jo valmiiksi valokuvauskirjani esiin ja juuri kun olin saanut sen laukustani, törmäsin johonkin ja kirjani tippui lattialle.
Kesti hetken tajuta ennen kuin älysin kehen olin törmännyt.
Hän on Anna Gonzalez.
Kaikki tietävät hänet täällä. Hän on sentään ensimmäinen joka opiskelee kahta pääainetta.
Sen huomaa että ihmiset joko pitävät hänestä tai sitten eivät. Kuten Charlotte.
Hän on selvästi mustasukkainen hänelle siitä.
Hän on selvästi ottanut elämäntyökseen että hänen elämänsä olisi helvettiä täällä, mutta Anna on kuin ei välittäisi yhtään.
Varmaan kukaan ei ole koskaan ottanut noin iisisti Charlotten uhkailujen jälkeen ja se saa hänet raivoamaan vielä enemmän.
Nauramme aina hänelle Ellien ja Lilyn kanssa.
Ja totta kai tiesin että Anna on myös suomalainen. Hän vaikuttaa todella mukavalta.
“I’m so sorry” ,hän sanoi ja nosti kirjani.
Minulta kesti hetki ennen kun sain sanottua hänelle:
“Don’t worry, no problem.”
“Good, I’m Anna” ,hän sanoi. Meinasin sanoa: I know, mutta se olisi todella outoa joten vastasin vain: “Laura.”
“Well, have a nice day!” hän sanoi hymyillen ja ennen kuin kerkesin sanoa mitään, hän oli jo lähtenyt.
Hän tosiaan oli todella mukava.
Jatkoin matkaani luokkaani.
Tämä oli ensimmäinen tunti joten opettelimme perusasioita kamerasta.
Sain joululahjaksi uuden järjestelmäkameran.
Kun tulin takaisin kotoa, Ellie, Lily ja minä vaan otimme melkein tuhat kuvaa yhtenä päivänä.
Olen kuvaillut jo aika pitkään joten nämä asiat joita meille opettiin oli jo tuttuja minulle. Seuraavalla tunnilla pääsisimme sitten ensimmäisen tehtävän pariin.

“So how was your classes?” Lily kysyi ruokatauolla.
Päätimme mennä sturbucksiin näin lomanjälkeen.
“It was peace of cake! I knew almost everything already” ,sanoin.
“Nerd” ,Ellie sanoi.
“Hey! I have photographed since I was about 10 years old so it would have been embarrassing if I wouldn’t have know about them” ,sanoin.
Tilasimme mitä halusimme ja istuimme vakiopöytäämme joka oli ikkunan vieressä. Lily vaan puhui Dylanista koko ajan. Meidän pitäisi oikeasti Ellien kanssa keksiä keino jotta he saataisiin yhteen. Lily ei muuten ole ujo mutta poikien kanssa se on avian eri asia ja varsinkin jos hän on ihastunut.

Seuraava tunti meni myös aika nopeasti. Juuri kun olin lähdössä luokasta opettajamme sanoi:
“Laura! I have something to say to you.”
“We wait you outside” ,Lily sanoi.
“Okey” ,sanoin ja menin opettajamme luokse joka istui pöytänsä takana.
“Our drama class have interships next week and this year they got really big one and I got one too for one of my students and I think I could give it to you. So what do you say?” hän sanoi.
“Really? Yeah that would be cool. What it is?” kysyin.
“Yeah that’s the thing, Mrs. Dalthon, drama teacher made me promes that I won’t tell you. It’s something about that rumors won’t begin to speard..” hän sanoi.
Se todellakin täytyi olla joku iso juttu jos sitä ei voinut vielä tässä vaiheessa kertoa.
“So you’re in?” hän vielä kysyi.
“Yeah, sure” ,sanoin innoissani.
“But please, don’t tell many people about this” ,hän lisäsi.
“Okey, I won’t” ,sanoin ja lähdin.
“So, what he had to say?” Ellie kysyi kun olin mennyt käytävään. He selvästi huomasivat leveän hymyn kasvoillani.
“I tell you at home” ,sanoin ja lähdin asuntoamme kohti.

“Now tell me!” Ellie sanoi kun vihdoin laitoin oven kiinni ja olimme asunnollamme.
He olivat koko matkan yrittänyt saada tietoa minusta irti mutta niinkuin sanoin opettajallemme että en paljastaisi sitä monelle ihmiselle ja halusin olla varma että kukaan muu ulkopuolinen ei varmasti sitä kuulisi.
“Okey, but you have to promise that you won’t tell anybody!”  sanoin.
He vain nyökkäsivät ja vaativat minua jatkamaan.
“Don’t get jealous, but I GET AN INTERSHIP!” huudahdin iloisena.
Ellie ja Lily näyttivät yllättyneeltä.
“Where? That’s not fair” ,Ellie sanoi.
“Little bit respect to Laura, Ellie!” Lily sanoi Ellielle. “And yeah, where?” hän vielä lisäsi.
“I don’t know. Mr. Johnson won’t tell me. He just said that it was for drama class but he got one for somebody from his class and he chose me, and it was something about rumors..” sanoin.
“It must be some celebrity!” Lily huuhahti.
“Omg, now it’s even more unfair” ,Ellie sanoi. “But don’t get me wrong, I’m happy for you” ,Ellie vielä lisäsi. “Who would it be?” Lily sanoi innoissaan. “He or she have to be really popular because they won’t tell anything about the intership” ,Lily pohti.
“Or them” ,Ellie sanoi ja katsoi Lilya hetken ja sitten he molemmat kääntyivät katsomaan minua virne naamallansa.
“It would be One Direction!” Lily sanoi.
“And then you would get that Niall boy! I know you have celebrity cruch on him” ,Ellie kiusoitteli ja liikutteli kulmakarvojaan ylös alas outo virne naamallaan.
“Yeah, in my dreams” ,sanoin.
“Now before this goes overboard, I’m going to library! See you later!” sanoin.

Kuljin kirjaston käytävillä ja silmäilin hyllyjä jos näkyisi jotain kivoja kirjoja.
Pretty Little Liars.
Se oli hyvä tv-sarja joten päätin ottaa sarjan ensimmäisen kirjan.
Jatkoin hyllyjen silmäilyä ja hetken päästä joku sanoi:
“Laura?” käännyin ja se oli Anna.
“Oh, Hi” ,sanoin.
Hänellä oli myös pari kirjaa kädessä ja päälimmäisenä oli valehtelevien viettelijöiden kakkos kirja.
“Good choise” ,hän sanoi.
“Niimpä” ,sanoin ja hänelle tuli yllättynyt ilme kasvoille.
“You’re… siis säki oot suomalainen?” hän sanoi nauraen.
“Joo nii oon, ja näköjään sulla jääny englanti vähän päälle” ,naurahdin.
“Joo se jää nii helposti ja varsinki ku mun paraskaveri joka on myös mun kämppis täällä, nii me sovitti et me puhutaa englannissa vaa englantia” ,hän sanoi ja rupesi katselemaan hyllyjä etsien kirjoja.
“SÄ varmaa tykkäät lukee?” kysyin hetken päästä.
“Siis joo! Tää on nii parasta ku suomessa oli nii pieni hyllyt missä oli kirjoja englanniks. Yhtenä kesänä mä rupesin lukee netistä kaikkee englanniks ja sit ku yritin suomeks lukee nii vähän se tuntu tönkältä” ,hän sanoi. “Ja täällä todellaki on mistä valita!”
Juttelimme vielä kaikesta randomista kunnes hänen piti lähteä.
Minun olisi kauheasti tehnyt mieli kysyä häneltä siitä työharjottelusta koska hän oli draama luokalla, mutta en viitsinyt.
Olisi kiva jos hän olisi siellä jotta tietäisi ainakin jonkun sieltä. Ja todellakin toivon että Charlotte ei tule pääsemään sinne.
Kuka tahansa julkkis siellä onkaan, hän alkaa varmasti heti levittämään itsesestään jotain juoruja jotta hänen “maine” kasvaisi, mutta siitä ei seuraisi muuta kun huonoja asioita koska varmasti joku muukin joutuisi osalliseksi siihen.
Kun lähdin kirjastosta oli alkanut sataa.
Onneksi kannoin aina sateen varjoa mukana. Englannissa ei koskaan tiiä millon alkaa sataa.
Odotan todella innoissani ensi viikkoa! Kukakoha se voisi olla?

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

JEEE! TOI MUSAVIDEO TULI! Ihan paras :PPP <3 Ja hahahah, did you see that kiss Zayn gave to Harry :PPPP Oli pakko laittaa toi tähän ku se tuli tänää :D (en saanu sitä sillee isoks -.- kesti muutenki hullun kauan ettii se :D)

Ja kuten huomasitte että ei poikia vielä tässäkään osassa mutta älkää huoliko! Ne tulee ens osassa :)))

Toivottavasti tykkäsitte :)

Ja tuun vaihtaa tän tarinan nimen kuhan keksin sen! :D

Never stop dreaming! Chapter 1: Anna

NYT SE ALKAA!
Näin aluks tälläne vähä extra pitkä osa :) toivottavasti tykkätte :)
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Five, six, seven, eight.
‘Cause all I need is a beauty and a beat. Who make…
Ei,ei,ei… Mulla on yks yö aikaa saaha valmiiks koreografia ja totta kai jätin sen viimeseks päiväks joululomasta.
Käytiin Suomessa viettämässä joulu, joten ei ole oikein ollut aikaa.
Se oli meidän kotitehtävä ja minun piti tehdä koreografia Justin Bieberin kappaleeseen beauty and a beat. Tanssiopettajamme Leah on Justin Bieber fani joten puolet biiseistä jotka hän jakoi meille oli Justinin kappaleita.
Minulla on vaaleat aika pitkät hiukset, ja olen hieman yli 170 senttiä pitkä ja opiskelen siis Lontoossa tanssia ja näyttelemistä ensimmäistä vuotta.
Ne ovat kummatkin pääaineita ja oikeasti vain yhtä pääainetta saisi kerrallaan opiskella, mutta silloin kun hain niihin, pääsin molempiin joten oikeasti minun olisi pitänyt valita jompikumpi, mutta anoin lupaa että saisin opiskella niitä yhtaikaa.
Se prosessi ei ollut helppo sillä jouduin osoittamaan että olen tarpeeksi hyvä molemmissa ja jostain oudosta syystä olen varmaan ensimmäinen joka suorittaa kahta pääainetta samaan aikaan taiteitten puolella.

Päätin pitää hieman taukoa ja istahdin shovalle ja avasin telkkarin.
Sieltä tuli joku ohjelma jossa kerrotaan julkkisten suhteista, mokista ja muusta sellaisesta. On tosi hullua kuvitella että olisi itse noissa uutisissa ja kaikki vaan koko ajan juoruaisi sinusta.
Kun nyt näyttelijäksi opiskelen, niin teatterit kävisivätt minulle oikein hyvin mutta ei sitä tiedä vaikka joskus pääsisikin kunnon elokuviin ja sen kautta saisi mainetta.
Se siinä onkin kun valitsimme parhaan kaverini Henriikan kanssa tällaiset ammatit, sillä et voi koskaan tietää menestytkö. Asumme pienessä mutta juuri kahdelle henkilölle sopivassa opiskelija-asunnossa.
Se on sellainen campus rakennus josta opiskelijat saa vuokrata asuntoja.
Henriikka opiskelee laulajaksi. Pyydän aina välillä häntä opettamaan minulle laulutekniikoita ja muita sellaisia koska itse pidän laulamisesta ja teenkin sitä melkein koko ajan.
Minun ääneni ei kyllä ole mitenkään kummallinen. Kyllä sitä nuotissa pysyy.
Mutta olen aivan varma että Henriikka tulee menestymään sillä hänellä on upea ääni.
“One Direction’s Liam Payne has recently broke up with his girlfriend Danielle Peazer. Still we don’t know…” kuului telkkarista ja ruudulla oli Liamin ja Daniellen kuvat sydämmen sisällä joka oli mennyt kahtia. “What?” huudahdin.
Tää ei voi olla totta! Liam ja Danielle kuuluu yhteen.
“…and speaking of One Direction, we know that Niall is still single and finally Harry admited that he has a girlfriend! Her name is Inka but still that is all we know…” miehen ääni jatkoi ja telkkariin tuli kuva Harrysta ja Inkasta jossa he kävelivät käsikädessä.
“Ugh.. Couples..” sanoin.
"…also Zayn and Louis has been seen yesterday with their girlfriends Perrie and Gloria,” ja ruutuun tuli kuva heistä jotka luultavasti oli otettu eilen.
“Why? That’s not fair!” huudahdin ja heitin ensimmäisen esineen telkkaria kohti.
Se oli onneksi vain tyyny eikä se lentänyt telkkarille asti.
Juuri silloin Henriikka tuli ovesta sisään.
“You ok?” hän kysyi.
Tässä vaiheessa saatatte varmaan miettiä miks me puhutaan englantia vaikka voitaisiinkin puhua suomea, mutta teimme sellaisen sopimuksen että puhumme englannissa vain englantia.
“You know, everybody has someone and it’s not fair…”
“Anna! You’re going to find someone someday,” Henriikka keskeytti minut.
“I doubt that! No one has ever laid his eyes on me that way and thought something like: Wow! She’s so beautiful and I want to know her better. I know that. I’m gonna die alone!” sanoin samalla kun kävelin keittiöön johon Henriikka oli mennyt.
“Who’s dying?” kuului miehen ääni ovelta.
Se oli Jeremy. Henriikan poikaystävä.
Hän on puoliksi Irlantilainen ja puoliksi englantilainen ja he tapasivat koulussa sillä Jeremy opiskelee..
En oikein itsekkään tiedä. Hän opiskelee vähän kaikkea musiikkiin liittyvää.
Henriikka oli laitettu bändiin laulajaksi (se kuului opintoihin) ja Jeremy oli soittamassa rumpuja ja se oli kuin rakkautta ensisilmäyksellä!
“Anna is little bit over reacting,” Henriikka sanoi.
“Who wouldn’t over-react if someone would be in my position? Look at you! You’re so happy and cute couple and I would die to have a relationship like that. But what can I say? I’m nineteen years old and never have a boyfriend.”
Jeremy vaan yritti pidätellä nauruaan.
“Hey, what are you laughing at? Knowing that you’re gonna die alone isn’t funny,” sanoin ja läpsäisin häntä olkapäähän.
“Hey! What was that for?” Jeremy sanoi ja yritti näyttää mahdollisimman viattomalta.
“For laughing at me,” sanoin.
“Ok, before you kill each other, we ‘re gotta go,” Henriikka sanoi.
“Okey, leave me here alone to die,” sanoin ja kävelin takaisin olohuoneeseen ja lösähdin sohvalle.
Hetken päästä Henriikka tuli luokseni.
“I’m sorry that I can’t stay but I have to go dinner to Jeremy’s house because his parents are in town, so take care!” hän sanoi ja ojensi minulle Ben&Jerry’s jätskipaketin.
“Bye! I have Ben and Jerry with me who never leave me!” sanoin.
“Until I eat it,” lisäsin vielä.
Silloin ovi pamahti kiinni.
“And I have a choreography to do..” sanoin vielä itsekseni.

Kävelin ensimmäistä oppituntiani kohti ja se olisi näyttelemistä.
Pääsin Jeremyn kyydissä mutta hän ja Henriikka suuntasivat toiseen rakennukseen.
Pidän näistä tunneista tosi paljon, mutta jos oikein tarkkoja ollaan en pidä yhtään kenestäkään ketä siellä on. Kaikki ovat sellaisia ylimielisiä ja jotka luulee olevansa parhaita ja ajattelevat aina vain itseään.
Mutta se näyttelemisessä onkin parasta että saa ottaa jonkun rooliin ja varsinkin jos on joku improvisaatio harjoitus, saa sanoa mitä vaan ja sitä ei kukaan saa tietää että saatoit sitä oikeasti tarkoittaa.
Tanssissa minulla kyllä on enemmän kavereita.
Voin sanoa että ei kannata opiskella kahta pääainetta samaan aikaan ellet pidä niistä todella paljon sillä se vie kauheasti aikaa ja pitää olla koko ajan juoksemasta paikasta toiseen. Olen myös koulumme kilpatanssiryhmässä.
Pääsin siihen jo nyt ekana vuonna ja meillä on kaksi kertaa viikossa harjoitukset.
Mutta mä rakastan tanssia ja näyttelemistä joten vaikka välillä tuntuukin että ei jaksaisi, en kyllä voisi luovuttaa.
Tulin vessoilta ja kun käännyin seuraavasta kulmasta törmäsin johonkin.
Hetken päästä älysin että se oli joku tyttö.
Hänellä oli olkapäille ulottuvat vaaleat hiukset ja hän oli hieman pidempi kuin minä.
“I’m so sorry,” sanoin ja nostin hänen kirjansa lattialta joka oli pudonnut.
“Don’t worry, no problem,” hän vastasi.
“Good, I’m Anna,” sanoin.
“Laura,” hän vastasi.
“Well, have a nice day,” sanoin hymyillen ja lähdin tunnille.
Hän muistuutti aika paljon minua.
Tai entistä minua.
Olin ennen aika ujo ja jos en tuntenut ihmistä en keksinyt mitään puhuttuvaa.
Tuollainen small talk ei olisi tullut kysymykseenkään.
Näytteleminen on auttanut minua tässä ongelmassa ja tämän puolenvuoden mitä täällä koulussa olen ollut, itsetuntoni on hieman kohonnut. Pitää vain muistaa ettei turvaudu liikaa näyttelemiseen.
Luokassamme ei ollut perinteisesti pulpetteja vaan luokka oli sen muotoinen että puolet luokasta oli hieman korotettu, jossa istuimme ja alempi osa oli ns. lava tai tila jossa yleensä teimme harjoituksia yms.
Istuin aika eteen.
Kaikki ei ollut vielä tulleet sillä kello ei ollut tasan yhdeksän vielä, mutta pikku hiljaa kaikki alkoi tulla paikalle. Ja totta kai viimeiseksi tuli Charlotte ja hänen kaksi kaveria, jos heitä kavereiksi voisi edes sanoa, ennemminkin seuraajiksi, Ariana ja Kayla.
Charlottella on joku onglema minua kohtaan.
Oikeastaan vähän kaikkia kohtaan mutta minuun erityisesti. Ei kaikki toimi vain hänen tahtonsa mukaan.
Ja joo, tiiän. Kuullostaa ihan High School meningiltä mutta tännehän ne kaikki sellaiset ihmiset tulee joten se vain täytyy kestää.
Opettajamme tuli onneksi heti ja hän näytti jostain syystä erittäin innostuneelta.
“I have exciting news!” Mrs. Dalthon sanoi. “Our first internship is coming, but this year it’s little bit different and only few people is going to get it. But if you’re not going to get it, don’t despair, we have something else for you.”
“And what this internship includes?” Charlotte sanoi koppavalla äänellä.
“Yeah, and that’s the thing. I’m not gonna tell you anything but I can say that it includes music.”
Siistiä. En oo koskaan ollu missää kunnolla näyttelemässä paitsi jossain parissa kesäteatterissa pienenä joten tästä tulee kivaa.
Toivottavasti saisin sen.
Lopputunti keskustelimme vain tulevasta ja teimme jotain pieniä harjoituksia.
Heti tuon tunnin jälkeen minun piti heti suunnata heti tanssisaleille.
Kerkesin syömään vain pienen välipalapatukan, mutta sillä pärjäisin nämä tunnit joiden jälkeen on ruokatauko.
Kun tulin saleille, kaverini Audrey ja Zoey oli jo siellä. Jessica ja Katju ei olleet vielä tulleet.
Näihin neljään olen ryhmästämme tutustunut kaikista parhaiten.
Opiskelemme kaikki ekaa vuotta paitsi Audrey on opiskelemassa jo toista vuotta ja hän on myös kilparyhmässä.
“Hey! How was your holiday?” kysyin kun pääsin heidän luokseen.
“It was good. Little bit boring but okey,” Zoey sanoi.
“Yeah same here. The best part was when my brother somehow fell on top of the Christmas tree,” Audrey sanoi ja katsoimme häntä nauraen. “Yeah I know. How that’s even possible?”
“And how was yours?” Zoey kysyi minulta.
“It was nice. Good food and presents. But I did my choreography last night and it’s so bad ‘couse I made it so quickly,” sanoin.
“I’m sure it’s good. All your choreographys are good!” Zoey sanoi.
“Yeah, she’s right! Witch song you got?”
“Beaty and a beat.”
“Hey cool! I got Justin’s Maria,” sanoi Zoey.
“Why you got so easy songs. Quess witch song I got. Gangnam style!” Audrey sanoi.
 “Really?” sanoin nauraen.
Audrey on yksi rennommista tyypeistä jota olen tavannut.
Hän on hollantilainen mutta on muttaanut englantiin kymmenen vuotiaana. Hän ei välitä yhtään mitään mitä muut hänestä puhuu ja olen siitä hieman kateellinen hänelle. Tuo biisi sopii hänelle todella hyvin sillä olen varma että hän on tehnyt siihen todella hyvän koreografian jossa on varmasti jotain hauskaa. Häntä ei pelota myöskään itsensä nolaaminen joten hän uskaltaa tehdä kaikkea tyhmää.
Zoey on hieman samanlainen kuin Audrey mutta hillitympi versio ja hän on englantilainen.
Jessica ja Katju ovat myös Suomesta niinkuin minäkin ja sen takia me tutustuimmekin kun saimme tietää että olemme kaikki sieltä.
Se oli yllättävää että 3 suomalaista on samaan aikaan opiskelemassa täällä.
Ei varmasti useasti ole niin käynyt.
Jessicalla on tummanruskeat hiukset jotka on alta blondit.
Katjun hiukset taas ovat päältä vaaleat ja alta tummat.
Vitsailemme joskus heille siitä että heillä on vastakohtaisesti värjätyt hiukset. Katju oli aluksi hieman hiljaisempi kun me muut.
He ovat todella mukavia.
Kun olimme saaneet tukahdettua naurumme Jessica ja Katju tulivat.
“What are you laughing at?” Jessica kysyi.
“Quess witch song Audrey got!” sanoin. “Gangnam style!”
“What? Why Leah would give a song like that?” Jessica sanoi.
“Yeah, I tought that too. Witch song you got?” Audrey kysyi Jessicalta ja Katjulta.
“I got Live my life. Surprise, It’s Justin Bieber song!” Katju sanoi.
“I got Justin’s song Fall. And I’m glad couse I’m not that good at street dance style so I can do something smoother you know what I mean?” Jessica sanoi.
Minä, Audrey ja Zoey tanssimme enemmän street dance tyylejä kun Jessica ja Katju taas hieman erillaisia kuten show ja nykytanssi tyylejä.
Mutta täällähän on tarkoitus opetella vähän kaikkea, mutta jokaisella on myös se tietty laji missä on hyvä.
Katsoin kelloa ja se oli jo kymmenen yli yksitoista kun tasalta piti alkaa tunti.
“Where’s Leah? She’s never late,” kysyin.
Juuri silloin salin ovet avautui ja sisälle tuli tyttö jolla oli pitkät kiharat hiukset.
Hän näytti todella tutulta.
Hän vei tavaransa stereoiden luokse ja tuli sen jälkeen lähemmäksi meitä.
“Okey guys! I can say that first day at school after holidays is easy, but first day at school as a teacher isn’t that easy,” hän sanoi. “Yeah, unfortunately your teacher Leah got an accident and she’s not coming back really soon, so I’m your teacher. My name is Danielle and first it would be nice if everybody would say your name and dance style where you’re best at.”
Peazer? Danielle Peazer? Siksi hän näytti niin tutulta.
Katsoimme Jessican, Katjun ja Zoeyn kanssa toisiimme sillä hekin ovat 1D faneja ja varmasti ajattelivat samaa kuin minäkin.
Kun tuli minun vuoro sanoin:
“I’m Anna and I’m best at jazz- and street dance.”
Menimme kierroksen loppuun ja sen jälkeen Danielle sanoi:
“Okey, It’s nice to meet you all and I heard that you got homework and you all have choreographys so shall we watch them next?”
Zoey oli meistä viidestä ensimmäinen joka esiintyi.
Sitten tuli Jessica, sitten Katju.
Sitten Oli Audreyn vuoro ja voin sanoa että koreografia oli ihan huippu!
Hän oli katsonut sitä musiikkivideota ja soveltanut niitä tanssiliikkeitä ja ne oli todella siistejä. Itse olin viimeisenä ja menin salin keskelle.
“Okey, so I got Justin Bieber’s Beauty and a beat,” sanoin.
“I quess that Leah is Justin Bieber fan?” Danielle kysyi naurahtaen sillä melkein kaikki oli sanonut kappeeleensa olevan Justinin biisi.
“Yeah, that’s right,” sanoin.
“Well, start when ever you want.”
Laitoin kappaleen pyörimään ja annoin musiikin viedä minua mukana.
Rakastan tanssia juuri tämän tunteen takia että kun tanssii voi vaan unohtaa kaiken.
Se oli ohi tosi nopeasti.
“That was really good!” Danielle sanoi kun olin lopettanut.
“Thanks,” sanoin ja menin istumaan Zoeyn viereen.
“And you said that your choreography is bad,” Zoey sanoi.

Kun koulu oli vihdoin ohi ja pääsin kotiin, päätin pitkästä aika kuunnella One Directionin Take me home levyä.
Siitä on jo aikaa kun kuuntelin sitä viimeeksi.
Ehkä liiankin pitkä aika.
Laitoin sen soimaan ja tein jotain outoja tanssiliikkeitä peilin edessä. Aina yksin kotona teen kaikkea todella tyhmää.
Mikäköhän se työharjoittelu oikein on? No huomenna meillä on valinnat sinne.
Toivon sydämmeni pohjasta että Charlotte ei tule pääsemään siihen.
Toivotaan parasta!

------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kuten huomasitte, ei poikia vielä paljoo näkyny mutta olkaa kärsivällisiä sillä kyllä ne sieltä tulee :))
EHOTELKAA NIMIÄ TÄLLE TARINALLE! tai sanokaa jos toi on hyvä nimi koska tuli kauhee onglema sen kanssa :D
Ja kertokaa mitä tykkäsitte :)